Nilsiän kaupunki
Nilsiän kaupunki sijaitsee Koillis-Savon seutukunnassa Syvärinjärven rannalla. Nilsiä tunnetaan elinvoimaisesta ja vahvistuvasta, karja- ja maatilataloudestaan sekä Tahkon matkailualuevetoisista maaseutumatkailupalveluistaan.
Tietoa Nilsiän kaupungista
| Perustettu | 1998 | |
|---|---|---|
| Väestö | 6 585 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 847,77 km2 | |
| Maapinta-ala | 711,90 km2 | |
| Vesipinta-ala | 135,87 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 8 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,50 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,65 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Jorma Autio | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.nilsia.fi | |
| Sähköposti | palvelupiste@nilsia.fi |
Nilsiän sijainti
| Lääni | Itä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Nilsiän historia
Asutus vakiintuu 1600-luvun alussa
Nilsiän historia juontuu Ruotsin suurvaltapolitiikasta, jonka nojalla Kustaa Vaasa asutti idän ja pohjoisen erämaita. Täyssinän rauha 1595 lopetti rajakahakat ja tarjosi selkeän rajan, joka tosin määräsi nykyisen Nilsiän itäosan Venäjän valtapiiriin. Parinkymmenen vuoden kuluttua Stolbovassa raja siirrettiin idemmäksi, joten Syvärin rantojen asutus saattoi vakiintua ja vahvistua.
Yhdyskunnallisen edistyksen merkkejä olivat saarnahuonekunnan perustaminen vuonna 1738 ja Nilsiän kappeliseurakunnan erottaminen Kuopion emäseurakunnasta vuonna 1769. Nilsiän seurakunta perustettiin Venäjän keisarin päätöksellä vuonna 1816, kun ensimmäinen irrottautumisyritys vuonna 1807 oli epäonnistunut.
Nilsiä eli maasta ja metsästä
Kuningas Kustaa III teki uuden lääninjaon vuonna 1775 ja määräsi Nilsiän uuden Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi. Maaherraksi määrätty Otto Ernst Boije kävi tutustumassa paikkakuntaan ja totesi tarkastuskertomuksessaan, ettei alueen maaperä ole sovelias rakentamiselle. Hän esitti residenssin paikaksi Kuopion kirkonkylää, minkä kuningas sitten hyväksyikin, ja Kuopio sai nauttia tästä asemastaan 220 vuotta. Nilsiän väki sai keskittyä hyödyntämään metsiään ja maaperäänsä.
Aleksanteri II antoi 1865 asetuksen kunnallisesta itsehallinnosta, mikä käynnisti nopeasti kuntien perustamisen huolehtimaan siihen asti seurakuntien hoitamasta pitäjänhallinnosta. Nilsiän kunta perustettiin vuonna 1869. Alue oli laaja ja asukkaita enimmillään yli 18 000 henkeä. Myöhempinä vuosina, erityisesti 1900-luvun alussa Nilsiästä lohkaistiin alueita viidelle uudelle kunnalle, jotka ovat Juankoski, Muuruvesi, Siilinjärvi, Varpaisjärvi ja Rautavaara.
"Euroopan vaivaistuvasta" vireäksi kaupungiksi
Olosuhteet olivat kunnan perustamisen aikoihin vaikeat. Kolme 1800-luvun suurinta nälkävuotta oli juuri eletty. Sakari Topelius kirjoitti Maamme-kirjassaan: "1867 kesti ankaraa talvea kesäkuun alkuun asti, ja syyskuun alussa vei halla puolikypsän viljan. Nähtiin taas samaa hirvittävää kerjäläisten vaellusta, samaa viheliäistä hätäleipää, samoja kulkutautien tuhoja. Yhdessä vuodessa kuoli nälkään 100 000 ihmistä... ...ja vaikka kiitollisina otimme vastaan apua rikkaammilta mailta, niin syvästi nöyryyttävää oli nähdä maatamme pidettävän Euroopan vaivaistupana".
Nilsiän vaakunassa on esitetty mustassa kentässä kultainen havuristi. Havun kerrotaan kuvaavaan seuraavaa: puusta, sen kaarnan ja varsinaisen puuosan välistä "nilsittiin nilsiä", nilakerrosta, josta saatiin pettuleipään leipäjauhojen täydennystä. Metsä on Nilsiän maiseman olennainen elementti. Risti kuvaa herännäisyyttä, jonka perinne elää vieläkin voimallisena Nilsiässä.
Nilsiän kuntamuoto muutettiin kaupungiksi vuonna 1998.